Yleensä korttipeleistä puhuttaessa keskitytään lähinnä pokeriin, bridgeen ja muihin koko maailman tuntemiin peleihin. Globaaleihin suosikkipeleihin onkin syytä tutustua, sillä niiden pelaaminen on rajaton jännityksen ja huvin lähde. Jotkut pelit kuitenkin elävät omia elämiään pienissä piireissä ja paikallisina ilmiöinä. Näihin peliin tutustuminen on jo itsessään arvokas kulttuuriteko.
Kenties hauskin kotimainen korttipelikuriositeetti on Keski-Pohjanmaalla pelattava Pidro. Aiemmin ympäri maailmaa pelattu perinteinen korttipeli on vaipunut unholaan lähes kaikkialla. Syystä tai toisesta etenkin kokkolalaiset korttipelien harrastajat ovat ylläpitäneet perinteitä, ja pidroa pelataan kyseisessä kaupungissa merkittävän paljon. Kyseessä lienee yksi maailman merkittävimmistä pidrokeskuksista, ainakin pidron Euroopan mestaruusturnauksen sijainnin perusteella.
Perinteinen tikkipeli
Hauskan paikallisilmiön lisäksi pidro on kuitenkin myös haastava ja jännittävä korttipeli, jonka parissa sielu lepää ja murheet unohtuvat. Pidro kuuluu tikkipelien joukkoon. Sitä pelataan pareittain, joten sitä voinee pitää kuuluisan bridgepelin pohjalaisena serkkuna.
Pidrossa, kuten muissakin tikkipeleissä, pelaajat pyrkivät keräämään tikkejä. Tämä tapahtuu pelaamalla arvokkain kortti, joka kuuluu pelin alussa ”huudettuun” maahan. Yhdellä pidrokierroksella on siis mahdollista pelata ainoastaan yhden maan kortteja, eli valtteja.
Pelin tavoite
Muiden tikkipelien tavoin pidrossa pelaajat pyrkivät keräämään tikkejä ja saavuttamaan tällä tavalla pisteitä. Peli alkaa korttien jaolla, jota seuraa huutaminen, joka on pidron vastine bridgen tarjoamiselle. Huutamisen jälkeen pelaajat ajavat tikkeihin kukin vuorollaan.
Pelin kulku
Kortit ja korttien jako
Pidropelin ensimmäinen vaihe on jako. Pidroa pelataan tavallisella eurooppalaisella korttipakalla, jonka 52 korttia on jaettu neljään eri maahan.
Jokaiselle pelaajalle jaetaan yhteensä 12 korttia. Näistä jaetaan ensin 9 käsikorttia, jotka pelaajat saavat katsoa heti. 3 viimeistä korttia ovat apukortteja, jotka pelaajat saavat katsoa vasta huutamisen jälkeen.
Huutaminen
Korttien jakamista seuraa huutaminen. Tämä on verrattavissa esimerkiksi bridgen tarjouskierrokseen.
Pidrossa huutamisella tarkoitetaan käytännössä lupausta siitä, kuinka monta pistettä pelaaja sekä tämän pari tulevat seuraavan kierroksen valttikorteilla saamaan. Pienin mahdollinen huuto on 6 pistettä, ja suurin mahdollinen on 14 pistettä. Pidrossa voi huutaa vain kerran. Lisäksi jakajaa lukuun ottamatta pelaajat voivat aina passata. Muiden pelaajien passatessa jakaja joutuu huutamaan vähintään 6 pisteen verran.
Varsinaisen pisteasteikon ulkopuolelta on lisäksi mahdollista huutaa 28 pistettä. Tämän voi tehdä vain silloin, jos kädessä on valttimaan ässä ja kakkonen. Selitämme pidron pisteytyksestä lisää myöhemmin, mutta tässä vaiheessa on aiheellista mainita, että huutamalla 28 ja keräämällä 14 pistettä pisteet tuplataan, ja lopulliseksi summaksi tulee 28 pistettä.
Kuten aiemmin mainitsimme, pidrossa pelataan vain valttimaan kortteja. Valtin saa päättää se pelaaja, joka huusi korkeimman tarjouksen.
Tikkien kerääminen ja korttien pelaaminen
Kun korkeimman huudon tehnyt pelaaja on kertonut, millä maalla kierros pelataan, on aika katsoa pelaajille jaetut apukortit. Näistä korteista pelaajat heittävät pois puolet, ja jokaiselle jää 6 korttia käteen. Jos pelaajalla on yli 6 valttikorttia kädessään, tämä ei saa heittää ylimääräisiä pois. Nämä kortit hänen pitää myydä asettamalla ne keskelle pöytää, jonka jälkeen ne ovat pelin ulkopuolella.
Käsien kasaamisen jälkeen pelaajat alkavat lyömään valttikortteja pöytään. Jokainen pelaaja lyö yhden kortin pöytään, ja suurimman valttikortin lyönyt voittaa tikit ja laittaa kortit omaan tikkipinoonsa. Tämän jälkeen hän ajaa seuraavaan tikkiin, ja lyö pöytään valttikortin.
Tikkejä ajetaan siihen asti, että valttikortit ovat loppuneet. Tätä seuraa pisteidenlasku.
Pistekortit ja pisteiden laskeminen
Pidrossa pelaajien tavoitteena on kerätä 62 pistettä. Koska normaalisti yhden kierroksen maksimipistemäärä on 14 ja joissain tapauksissa 28, pidropeli kestää useamman kierroksen ajan.
Pidrossa pisteitä jaetaan sen mukaan, kuinka paljon pistekortteja pelaajat ovat tikeissä keränneet:
- Valttimaan ässä, sotilas ja kymppi ovat yhden pisteen arvoisia.
- Myös valttimaan kakkonen on yhden pisteen arvoinen. Se pisteytetään pelaajalle, joka saa sen jaossa, eikä pelaajalle, joka saa sen tikissä.
- Valttimaan vitonen, nimeltään pitro, on viiden pisteen arvoinen. Myös toinen samanvärinen vitonen on viiden pisteen arvoinen.
Jos pelaaja, joka huusi ja päätti kierroksen valttimaan, täyttää lupauksensa ja saa tarpeeksi pisteitä, hänen pisteensä tuplataan. Sen sijaan, jos hän ei onnistu tässä, hänelle ei kirjata yhtään pistettä. Muiden pelaajien kaikki pisteet kirjataan normaaliin tapaan, vaikka ne eivät ylittäisi huutaneen pelaajan lupausta.
Koska pidroa pelataan pareittain, parin pisteet lasketaan yhteen.
Kuten aiemmin mainitsimme, pidropelin voittoon tarvitaan 62 pistettä. Jos molemmat parit saavat 62 pistettä, voitto menee sille parille, jonka toinen osapuoli teki viimeisen kierroksen korkeimman huudon.
Lopuksi
Pidro on hauska retki korttipelien historiaan ja pelikulttuuriin niiden ympärillä. Pohjanmaalainen erikoisuus on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen peli, ja vaalimisen arvoinen perinne. Lisäksi pidro on hyvä keino opetella tikkipelien perusteet, sillä se on esimerkiksi klassikkopeli bridgeä paljon yksinkertaisempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tylsä tai liian helppo peli. Sen parissa viihtyvät niin korttipelien keltanokat kuin konkaritkin.
